Kirjoituksia 

 

Yrittäjyys kunniaan - käytännössä! 

Espoossa 8.6.2021

 

Vaaliehdokkaana olen saanut kuulla espoolaisilta tärkeän kysymyksen: miten kunta voi käytännössä edistää yrittäjyyttä?

Pitkään liike-elämässä toimineena lähdin purkamaan tätä omien kokemusteni ja käytännön kautta. 

 

Hyvinä esimerkkeinä kaupungeista jotka ovat onnistuneet yrittäjyyden ja yritysten elinvoimaisuuden edistämisessä pidetään mm. Seinäjokea, Kokkolaa ja Vantaata. Otan tässä esimerkiksi Vantaan, josta minulla on kokemusta kahdenkin yrityksen kautta vuosilta 2009-2018. 

 

Liike-elämässä Vantaan yritysmyönteisyys näkyi mm. sujuvina ja nopeina lupaprosesseina. Virkamiehet eivät koskaan jääneet nitkuttelemaan omaan toimivaltaansa liittyvien lupien ja prosessien kanssa, vaan asiat hoidettiin reippaasti ja asiallisesti. Kommunikaatio kaupungin kanssa oli suoraa ja helppoa, saavutettavuus yleensä hyvä. Yrityksen huolia kuunneltiin ja niihin reagoitiin nopeasti. Kehitystahti oli kova, sekä yrityksissä että kaupungin toiminnoissa. Em. kokemukseni liittyvät moneen toimialaan ml.  rakentaminen, ulkomainonta, katutyöt, nuorisotyö, alueen koulut... Haasteellisimpia olivat taitekohdat ja alueet, joilla kaupungin lisäksi toimi vaikkapa Liikennevirasto ja VR. Mutta tällöinkään hitaus ei yleensä johtunut kaupungista. Tässä oli varmastikin osuutta vuosikymmenen kunnanjohtajanakin palkitulla Kari Nenosella joka tuolloin oli Vantaan kaupunginjohtaja, mutta myös valtuustotasolla homma tuntui toimivan.

 

Toki toimialoissa on eroja ja moni yritys on digitaalisten palveluiden myötä vähemmän paikkasidonnainen. IT-alan ja kasvuyritystenkin toimintaedellytyksiin voidaan kunnissa kuitenkin vaikuttaa esim. koulutetun työvoiman saatavuudella. Lisäksi on monia toimialoja, joiden yrityksiä kaupungin toimintatavat ja varsinkin kilpailutukset koskettavat suoraan. Kunnat ovat sekä merkittäviä palveluiden ostajia, että niiden mahdollistajia. Jälkimmäisestä esimerkkinä vaikkapa Espoon rantaraitin palveluiden kilpailutukset, joista olen kuullut yrittäjiltä melkoista kritiikkiä. Kaupungin virkamiehet ja valtuutetut eivät tietenkään voi olla kaikkien toimialojen asiantuntijoita, mutta kilpailutuksissa voisi ottaa yritysmaailmasta palvelumuotoilun opit käyttöön ja perehtyä tarkemmin asiaan ja tarpeisiin ennenkuin tehdään. Näin toimin tiimini kanssa mm. Helsinki-Vantaan lentoasemalla kaupallisia kilpailutuksia suunniteltaessa ja tämä oli tuolloisen todella vahvan kasvun avain.

 

Summaten kunnan tehtävä on mahdollistaa yrityksille toimivat olosuhteet. Niihin voi vaikuttaa mm. sujuvilla prosesseilla, avoimella dialogilla ja saavutettavuudella, osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisella, tonteilla ja toimitiloilla kilpailukykyisin ehdoin, järkevillä ja reiluilla kilpailutuksilla sekä palveluilla ja verkostoilla jotka edesauttavat yritysten perustamista ja menestymistä, kuten esim. Yritysespoo.fi.

 

On mielenkiintoista nähdä, miten kuntakokeilu jossa Espoo on mukana vaikuttaa työllistymiseen ja työvoiman saatavuuteen. Miten TE-keskus on toiminut yritysten kannalta aiemmin ja onko työllistämisen siirtäminen kunnan tehtäväksi espoolaisen yrityksen kannalta myönteinen vai kielteinen asia? 

Kuulisin tästä ja muista mielelläni yrittäjien mielipiteitä!

SOTE - susi lampaan vaatteissa 

Espoossa 26.5.2021

 

SOTE:a on työstetty jo vuosia. Tarkoitus on käytännössä siirtää sosiaali- ja terveyspalvelut pois kunnilta ja kaupungeilta hoidettavaksi maakuntatasolla. Tuolla tasolla ei kuitenkaan ole olemassa organisaatiota eikä tuloja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseksi. Siinä muodossa kuin hallitus nyt SOTE:a esittää, pelkästään hallinnolliset muutoskustannukset tulevat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan laskelmien mukaan maksamaan 700-800 miljoonaa euroa vuodessa, useiden vuosien ajan. Jo ensi vuodelle hallitus esittää kymmenien miljoonien eurojen kuluja SOTE:n vaatimien IT-järjestelmämuutosten aloittamiseksi. Kaikki tämä vain, jotta Suomeen rakennetaan jälleen uusi rahaa nielevä hallintotaso. Muualla EU-maissa byrokratiaa halutaan vähentää, meillä lisätä!

 

Järjettömien lisäkustannusten ohella ongelmana on toiminnan rahoitus ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet. SOTE:a voidaan rahoittaa joko lisäämällä kokonaan uusi vero meille kaikille – ns. maakuntavero – tai valtion verotuksen kautta. Kummin päin tahansa tämä tarkoittaa kunnille n. 45% pienempiä verotuloja. Esim. espoolaiset eivät voi enää vaikuttaa omien palveluidensa kehittämiseen kuntatasolla. Kunnalle jää hyvin pieni liikkumavara muiden palveluiden, kuten koulutuksen rahoittamiseksi.

 

Espoo menettää SOTE-uudistuksen myötä 100 Milj. euroa vuodessa, mikä on suoraan pois kuntalaisten hyvinvoinnista ja palveluista. Sen lisäksi uudistus vie HUS:ilta toiset 100 Milj. euroa, mikä on pois erikoissairaanhoidostamme, synnytyksistä jne. Tämä on puhdasta aluepolitiikkaa, ei SOTE-palveluiden kehittämistä ja parantamista.

 

Mietitäänpä tätä uudistusta vielä asiakkaan näkökulmasta. Otetaan esimerkiksi nuori, jolla on ongelmia koulussa. Hän on mahdollisesti joutunut koulukiusatuksi ja tarvitsisi erityistä tukea mielenterveyspalveluilta. Ikävä kyllä, nämä tilanteet heijastuvat nuorilla usein päihteiden käyttönä josta seuraa edelleen uusia ongelmia. Tämän nuoren tilannetta ei mitenkään edesauta se, että koulu, mielenterveyden palvelut ja päihdeongelmien hoito sijaitsevat jatkossa täysin eri organisaatioissa ja eri hallintojen alaisuudessa.

 

Mitään takeita tai näkymää palveluiden tason ja laadun parantamiseksi ei SOTE-uudistuksesta ole luvattu. Hallitus on siis heittämässä satoja miljoonia euroja kankkulan kaivoon, lisäämässä byrokratiaa ja heikentämässä espoolaisten palveluja. Kyseessä on mielestäni susi lampaan vaatteissa ja aika huonosti naamioituneena.

 

Siksi sanon EI KIITOS tälle uudistukselle! Kehitetään mieluummin palveluita ja yhteistyötä kuntien kesken kuin maksamalla järjettömiä summia lisäbyrokratian rakentamiseksi.

 

 

Lähteitä:

Valtioneuvoston laskelmat https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat

Vaikutukset Espooseen https://www.espoo.fi/…/Uudet_painelaskelmat_Espoolle…

Espoon 2021 talousarvio https://www.espoo.fi/…/297b367c-2413-4338-85d3…/132536

 

 

Vehreä Espoo - untako vain? 

Alkuperäinen lyhyempi teksti julkaistu Länsiväylässä 26.2.2021 

 

Tiivis kerrostalorakentaminen ja ulkoilualueiden valloittaminen teollisuuskäyttöön ovat huolestuttavia kehitysuuntia. Esim. Matinkylä ei nykyisellään tosiaankaan vastaa käsitystä viehkeästä Espoosta, eikä datakeskus Oittaan ulkoilualueilla ole välttämättä paras mahdollinen sijainti sinänsä kiinnostavalle hankkeelle.

 

Muutimme aikanaan Helsingistä Tapiolaan alueen vehreyden, merellisyyden ja hyvien palveluiden perässä. Myöhemmin rakennustyöt ja tiivistyminen ajoivat edelleen Haukilahteen. Vuonna 2020 sadat espoolaiset tekivät vielä radikaalimman ratkaisun ja muuttivat naapurikuntiin. Espoon nettomuutto kääntyi tappiolle. 

 

Samaan aikaan kun Kivenlahdessa on tyhjillään yli sata asuntoa, joista suurin osa pieniä yksiöitä, perhe- ja rivitaloasunnoista on Suur-Tapiolan alueella huutava kysyntä. On ymmärrettävää, että asuminen tiivistyy ratojen varsilla. Rakentamiseen tarvitaan kuitenkin monimuotoisuutta ja erilaisten elämäntilanteiden huomioimista. 

 

Lisäksi suunittelussa tulisi ottaa huomioon luontoarvot, puistot ja ulkoilualueet. Näin korona-aikaan niiden merkitys meidän kaikkien hyvinvoinnille on entistäkin tärkeämpi. Rantaraitilla tulee mahdollistaa paremmat palvelut ja Oittaan metsä- ja järvialueiden ulkoilumahdollisuudet säilyttää. Venelijöille tarvittaan useampia tankkauspisteitä, nykyinen palvelutaso ei riitä ja Suvisaariston Skatan piste sijaitsee kaukana useista satamista. 

 

Kehittyä saa ja pitää, mutta tuhoamatta valttejamme. Luonnonläheisyys on espoolaisuutta syvimmillään ja se pitää myös kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioida.

 

 

Elena Stenholm

 

Väitöskirjatutkija, VTM, MKT

Kiinteistöalan ammattilainen

Kuntavaaliehdokas, Kok.