Kunnallisia palveluita ei voi pyörittää ilman verotuloja. Siksi on tärkeää turvata yritysten edellytykset toimia ja työllistää.
Yrittäjyys tulisi tehdä helpoksi ja varteenotettavaksi vaihtoehdoksi palkkatyön rinnalle esim. byrokratiaa vähentämällä ja yrittäjän muutosturvaa parantamalla.
Espoolla on valtava voimavara Aalto-yliopistossa ja muissa oppilaitoksissa. Lisäksi meillä on koulutettuja ja osaavia kuntalaisia.
Näin koronan varjossa yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä saattaa vaikeutua, mutta pitkällä tähtäimellä korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on äärettömän tärkeää. Sekä tutkimustyötä että yritysten resursseja, innovaatio- ja kansainvälistämiskykyjä tarvitaan esim. ympäristöystävällisten teknologioiden ja palveluiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa.
Kannatan taloustaidon opetusta jo peruskoulussa. Lisäksi yrittäjyyteen valmistavia opintoja ja digiosaamista pitää lisätä. Näin varmistamme yritteliäisyyden ja yritysten voimalla dynaamisen ja kehittyvän elinkeinoelämän ja hyvinvointivaltion perustan.
Kunnan ensisijaisen tavoitteen pitää olla asukkaidensa elämänlaadun mahdollistamisessa. Olipa kyse liikenneratkaisuista, rakennusluvista tai palveluista.
Kunnallisten palveluiden tulisi edistää työn ja muun elämän yhteensovittamista. Kannatan esim. vuoropäiväkotipaikkojen lisäämistä ja lapsenhoidon järjestämistä muulloinkin kuin arkisin klo 8-17. Tämä on myös työllisyys- ja tasa-arvokysymys, koska lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhemmilla työntekoon perhemuodosta riippumatta (yksinhuoltajat, eroperheet).
Työn ja muun elämän yhdistäminen on tärkeää paitsi perheellisille myös sinkuille. Kaikilla työtä tekevillä on oikeus normaaleihin kesälomiin ja palautumiseen sekä työelämän joustoihin. On kestämätön tilanne, että sairauseläkkeelle jäävien määrä kasvaa vuosi vuodelta erityisesti psyykkisistä syistä.
En kannata SOTE-uudistusta. On vahingollista lisätä byrokratiaa ja kuluja ylimääräisellä hallintokerroksella ja lisäverotuksella, ilman mitään takeita palvelun paranemisesta. Käytetään mieluummin hallinnolliset muutoskustannukset (700-800 milj. euroa per vuosi) terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten työolojen parantamiseen ja palkitsemiseen - erityisesti näinä raskaina aikoina!
Meri ja upea rannikkomme on tärkeä osa espoolaista identiteettiä. Niin myös Pohjois-Espoon metsät ja järvialueet, Tapiolan puutarhat ja monet vehreät puisto- ja pientaloalueet. Luonnonläheisyys on valttimme. Espoota pitää kehittää ja rakentaa, mutta näitä vahvuuksia ei pidä hukata.
Kannatan investointeja uusiutuvaan energiaan ja monimuotoisiin liikenneratkaisuihin, jotka mahdollistavat joustavan liikkumisen jalan, pyörällä, julkisilla liikennevälineillä ja yhä vähäpäästöisemmiksi kehittyvillä autoilla.
Itämeren suojelu on lähellä sydäntäni. Olenkin ollut WWF:n tukijäsen sekä öljyntorjuntajoukkojen ryhmän johtaja jo vuosien ajan. Veneilijänä ja ulkoilijana näen tarvetta kehittää rantojemme palveluita luontoa unohtamatta. Esim. veneiden tankkaamiseen on Espoossa tarjolla vain kaksi huoltoasemaa, vaikka rantaviivaa on satoja kilometrejä. Myös ulkoilijoille sopivia virkistys- ja pysähdyspaikkoja tarvitaan lisää erityisesti Espoon länsiosien rantaraitille.
Suhtaudun myönteisesti kaksikielisyyteen. Koen ruotsin kielen ja Pohjoismaisen identiteetin osaksi yhteistä suomalaista perimäämme ja kulttuuriamme. Se yhdistää meitä Länsi-Eurooppaan ja edesauttaa suhteitamme muihin Pohjoismaihin. Siihen ryhmään me kuulumme niin kulttuurisen, taloudellisen kuin puolustuksellisen yhteistyön merkeissä. Ja haluamme kuulua jatkossakin.
Kansainvälisyys on vahvuus - mutta vain jos vähemmistöt saadaan aktiivisesti mukaan yhteiskuntaan ja työelämään. Yritteliäisyyttä ja kielitaidon hankkimista pitää tukea ja palkita, tukijärjestelmän hyväksikäyttöä ja passiivisuutta sanktioida. Espoossa on käynnissä monia hankkeita joiden kautta vapaaehtoiset ja kaupunki tekevät arvokasta työtä maahanmuuttajien tukemiseksi. Pitäisi kuitenkin varmistaa, ettei järjestelmää käytetä väärin, kuten esim. alivuokrata kaupungin ylläpitämiä asuntoja edelleen.