Julkisia palveluita ei voi pyörittää ilman verotuloja. Verotuloja tuottavat yritykset yhteisöveron ja työllistämiensä ihmisten ansiotuloverojen kautta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää turvata yritysten ja yrittäjien edellytykset toimia ja työllistää.
Yrittäjiä on Suomessa lähes puoli miljoonaa ja yksinyrittäjiä yli 300.000. Digimurros ja alustatalous tarkoittavat yhä kasvavaa määrää yrittäjiä. Yrittäjyys tulee tehdä helpoksi ja varteenotettavaksi vaihtoehdoksi palkkatyön rinnalle esim. byrokratiaa vähentämällä ja yrittäjän muutosturvaa parantamalla.
Espoolla on valtava voimavara Aalto-yliopistossa ja muissa oppilaitoksissa. Silti esim. start-up yrityksille ei löydy riittävästi tuotantotiloja kun liiketoimintaa pitäisi saada skaalattua. Tähän haluan valtuutettuna puuttua mm. kaavoitusta kehittämällä.
Kannatan taloustaidon opetusta jo peruskoulussa, sillä voimme pelastaa nuoria yhä lisääntyviltä luottohäiriöiltä. Lisäksi yrittäjyyteen valmistavia opintoja ja digiosaamista pitää lisätä.
Myös sijoittaminen on jokaisen täysi-ikäisen perusoikeus sukupuoleen, taustaan ja ihonväriin katsomatta, ja osaamista siihen liittyen kannattaa lisätä.
Koulutuksella ja avoimuudella vahvistamme yritteliäisyyttä ja yritysten voimalla luomme dynaamisen ja kehittyvän elinkeinoelämän, mikä on hyvinvointivaltion perusta.
Kunnan ja alueen ensisijaisen tavoitteen pitää olla asukkaidensa elämänlaadun mahdollistamisessa. Olipa kyse liikenneratkaisuista, rakennusluvista tai palveluista.
Julkisten palveluiden tulee edistää työn ja muun elämän yhteensovittamista. Kannatan esim. vuoropäiväkotipaikkojen lisäämistä ja lastenhoidon järjestämistä muulloinkin kuin arkisin klo 8-17. Tämä on myös työllisyys- ja tasa-arvokysymys, koska lapsilla on oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhemmilla työntekoon perhemuodosta riippumatta (yksinhuoltajat, eroperheet).
Työn ja muun elämän yhdistäminen on tärkeää paitsi perheellisille myös sinkuille. Kaikilla työtä tekevillä on oikeus normaaleihin kesälomiin ja palautumiseen sekä työelämän joustoihin. On kestämätön tilanne, että mielenterveysongelmat ja niiden vuoksi sairauseläkkeelle jäävien määrä kasvaa vuosi vuodelta.
Erityisen tärkeää on panostaa lasten ja nuorten mielenterveystyöhön. Koulullakin on tässä merkitystä ja koulurauhaa pitää edistää. Kannatan kännykkäkieltoa oppitunneilla.
On hienoa, että meillä on Espoossa opinhaluisia nuoria; yli 70% heistä haluaisi lukioon, mutta kaikki eivät lähilukioon pääse koska keskiarvorajat ovat karanneet korkeiksi. Kannatan lukiopaikkojen lisäämistä.
En kannattanut SOTE-uudistusta. Pidin vahingollisena lisätä byrokratiaa ja kuluja ylimääräisellä hallintokerroksella. Nyt kun tämä muutos on kuitenkin tehty, täytyy meidän parantaa sen toimivuutta ja palveluita. Se on täysin mahdollista. Esim. terveysalan ammattilaisten työolosuhteita voi parantaa esimiestyötä ja hyvää johtamista edistävillä koulutuksilla. Työpaikan toimintatapoja ja ilmapiiriä voi kehittää, mikä heijastuu suoraan palvelun laatuun. Kannatan myös satsaamista Omalääkäri-malliin.
Meri ja upea rannikkomme on tärkeä osa espoolaista ja länsiuusimaalaista identiteettiä Luonnonläheisyys on valttimme. Espoota pitää kehittää ja rakentaa, mutta näitä vahvuuksia ei saa hukata. Kaupunkisuunnittelussa tulee huomioida vehreys ja väljyys; korkeampi rakentaminen on ymmärrettävää asemien läheisyydessä, mutta pientaloalueet tulee säilyttää. Myös pysäköintipaikkoja kadun varsilla tarvitaan.
Kannatan investointeja uusiutuvaan energiaan ja monimuotoisiin liikenneratkaisuihin. Joustavan liikkumisen jalan, pyörällä, julkisilla liikennevälineillä ja yhä vähäpäästöisemmiksi kehittyvillä autoilla pitää olla mahdollista siten että kuntalainen voi valita ja arki sujuu jouhevasti.
Itämeren suojelu on lähellä sydäntäni. Olen ollut WWF:n tukijäsen ja öljyntorjuntajoukoissa jo vuosien ajan. Veneilijänä ja ulkoilijana näen tarvetta kehittää rantojemme palveluita luontoa unohtamatta. Esim. veneiden tankkaamiseen on Espoossa tarjolla vain yksi huoltoasema, vaikka rantaviivaa on satoja kilometrejä. Myös ulkoilijoille sopivia virkistys- ja pysähdyspaikkoja tarvitaan lisää Espoon länsiosien rantaraitille.
Turvallisuustilanteemme on vähintäänkin haastava itänaapuristamme johtuen. Pohjoismainen identiteetti ja ruotsin kieli edesauttavat suhteitamme länteen ja sitovat meidät osaksi muita Pohjoismaita. Siihen ryhmään me kuulumme niin kulttuurisen, taloudellisen kuin puolustuksellisen yhteistyönkin merkeissä. Ja haluamme kuulua jatkossakin.
Kansainvälisyys on vahvuus - mutta vain jos vähemmistöt saadaan aktiivisesti mukaan yhteiskuntaan ja työelämään. Yritteliäisyyttä ja kielitaidon hankkimista pitää tukea ja palkita, tukijärjestelmän hyväksikäyttöä ja passiivisuutta sanktioida.
Espoossa on käynnissä monia hankkeita joiden kautta vapaaehtoiset ja kaupunki tekevät arvokasta työtä maahanmuuttajien tukemiseksi. Pitäisi kuitenkin varmistaa, ettei järjestelmää käytetä väärin, kuten esim. alivuokrata kaupungin ylläpitämiä asuntoja edelleen.
Huoltovarmuus on tärkeää ja turvallisuustilanteen muutoksiin tulee varautua, varsinkin Länsi-Uudenmaan alueella jossa meillä on merkittäviä satamia (Hanko, Inkoo) ja puolustusasemia. Myös naiset olisi hyvä saada mukaan maanpuolustukseen esim. kurssituksia järjestämällä.